Seuraavaksi olisi tarkoitus vähän hahmotella lapsen sanaston kehitystä ja tarjota vinkkejä kotikutoiisiin sanastoharjoituksiin leikki-ikäisille ja vähän vanhemmillekin, joilla sanat pakkaavat unohtumaan tai on vaikea painaa mieleen. Tekstin lopussa kuvailemiani harjoituksia voi tehdä sekä yksi että kaksikielisen lapsen kanssa, mutta olen kirjoittanut tämän tekstin kaksikielisen lapsen kielen kehityksen näkökulmasta. Useinhan jompikumpi tai joku kielistä on silloin tällöin vähän toista heikompi. Silloin voi auttaa lasta auttamaan heikompaa kieltä.
Kun taapero alkaa käyttää omaksumiaan sanoja, ne on tallennettu mielen perukoihin horisontaalisesti. Lapsi on siis liittänyt usein sanoja, jotka hän usein kuulee yhdessä, kuten vaikkapa nopea auto tai juoda maitoa. Tässä sanaston kehityksen vaiheessa tiedot ja taidot ovat vielä täysin yksilön kokemuspohjalla, eli jos vaikkapa lapsella on punainen nalle tai pupu, on väri punainen liitetty nalleen tai pupuun eikä sydämeen, kuten meidän aikuisten sanastossa luultavasti on. Auto ja potkuauto voivat yhtä hyvin olla lapsen sanastossa nopeita, vaikka aikuisen mielestä potkuauto on luultavasti aika hidas.
Kun taapero alkaa käyttää omaksumiaan sanoja, ne on tallennettu mielen perukoihin horisontaalisesti. Lapsi on siis liittänyt usein sanoja, jotka hän usein kuulee yhdessä, kuten vaikkapa nopea auto tai juoda maitoa. Tässä sanaston kehityksen vaiheessa tiedot ja taidot ovat vielä täysin yksilön kokemuspohjalla, eli jos vaikkapa lapsella on punainen nalle tai pupu, on väri punainen liitetty nalleen tai pupuun eikä sydämeen, kuten meidän aikuisten sanastossa luultavasti on. Auto ja potkuauto voivat yhtä hyvin olla lapsen sanastossa nopeita, vaikka aikuisen mielestä potkuauto on luultavasti aika hidas.
Seuraavaan vaiheeseen siirtyessä lapsen aktiivinen sanasto on ylittänyt 50 sanan rajapyykin ja alkaa järjestäytyä temaattisesti. En halua antaa tälle rajapyykille mitään aikarajaa, koska yksilöillistä vaihtelua on paljon. Seuraavan vaiheen sanaston kartuttamisprosessia kutsutaan englanniksi Fast Mapping nimityksellä. Suomeksi se voisi olla vaikka pikakartoitus. Fast Mappingilla tarkoitetaan nopeaa ja vaiheittaista tietoverkon kartuttamista omaksutulle uudelle sanalle.
Tässä vaiheessa sanasto alkaa kasvaa hurjasti useamman sanan päivävauhtia ja alkaa pikku hiljaa muistuttaa aikuisten sanastoa, jossa sanat on tallennettu verkostoksi, ominaisuudet ovat binäärisiä sekä peilaavat enemmän yhteisön tapoja ja normeja kuin että perustuisivat yksilön omaan kokemuspohjaan. Tällaisessa sanastossa eläimet on jaoteltu kotieläimiin ja maalaistalon eläimiin, kasvikset hedelmiin ja vihanneksiin, kulkuneuvot nopeisiin ja hitaisiin. Jokunen eläin (kuten kissa) voi kuulua molempiinkin pääluokkiin, mutta pääosin yhteen. Pääluokat taas jakautuvat useampiin alaluokkiin, vaikkapa karvaisiin ja höyhenellisiin eläimiin tai makeisiin ja kirpeisiin hedelmiin, yhden tai useamman ihmisen kulkuvälineisiin. Alaluokkia ja yksittäisiä käsitteitä määrittelevät binääriset ominaisuudet, kuten maukuva eläin, keltainen hedelmä, räpyläeläin ja moottorillinen ajoneuvo. Suurin piirtein esikouluikäisillä sanastoon alkaa tallentua myös alkutavuja, alkukirjaimia tai muita äänteellisiä piirteitä, kuten tavumääriä.
Sanat tallennetaan sillä kielellä, jolla ne koetaan, kuullaan ja ovat käytössä. Vaikka sana vielä puuttuisi, voi sanastossa olla jo käsite tälle sanalle, ainoastaan sen äännemuoto puuttuu tai on puutteellinen. Kaksikielisellä voi toki olla kyseinen sana jo yhdessä kielessä, ja se puuttuu vain toisesta. Tällöin voi olla helpompaa käyttää yleissanaa, kuten ´se´ tai ´ne´, tai käyttää sanaa sillä kielellä, jolla sen osaa, kekseliäät keksivät kokonaan uuden sanan. Lasta voi myös kannustaa kuvailemaan sanaa tai näyttämään mitä hän tarkoittaa. Jos tietää, mikä lapsella on mielessä, voi sanaa auttaa ulos tarjoamalla alkutavun.
Mietiskely ja lisäaika voivat auttaa, aktivoida sanan paremmin ja sana tuleekin mieleen. Voi hyvin olla, että lapsi osaa sanan, mutta sana on niin harvoin käytössä ja puutteellisesti tallennettu vain muutamiin muihin sanoihin ja ominaisuuksiin, joten se ei ole juuri sillä hetkellä tule mieleen - ehkäpä pienen aikapaineen tai suorituspaineen alla. Harvemminhan sitä kukaan myöntää, ettei osaa tai tiedä jotain.
Mietiskely ja lisäaika voivat auttaa, aktivoida sanan paremmin ja sana tuleekin mieleen. Voi hyvin olla, että lapsi osaa sanan, mutta sana on niin harvoin käytössä ja puutteellisesti tallennettu vain muutamiin muihin sanoihin ja ominaisuuksiin, joten se ei ole juuri sillä hetkellä tule mieleen - ehkäpä pienen aikapaineen tai suorituspaineen alla. Harvemminhan sitä kukaan myöntää, ettei osaa tai tiedä jotain.
Verkostojen toimivuutta, eli sanojen löytyvyyttä, määrittää niiden laajuus. Yksittäisen sanan aktivoimista helpottaa ensinnäkin sen yleisyys, eli kuinka usein se on jo aktivoitu, toiseksi sen verkoston kattavuus, eli kuinka moneen sanaan, ominaisuuteen ja äänteelliseen piirteeseen juuri se yksittäinen sana on liitetty.
Kun sana on jo jollain kielellä osa sanastoa, kutsutaan sen täydennystä toisella sanalla dupletiksi. Tuplasanojen liittäminen sanastoverkkoon ajatellaan olevan suuremman työn alla kuin kokonaan uuden sanan oppiminen. Sanastoja saa kuitenkin harjoitettua ja täydennettyä helposti. Voi myös marssittaa lelueläimet joko navettaan tai taloon tai miettiä ovat kasvikset välipaloja tai tehdäänkö niistä ruokaa. Voi arvuutella lapsen kanssa vuorotellen eläimiä kuvausten perusteella: Mikä eläin maukuu ja kehrää? Se tykkää myös kalasta ja silityksistä. Esikoululaisten kanssa voi kutitella kadoksissa olevia sanoja alkukirjaimilla tai jakaa kasvikset alkukirjaimen perustella.
Lähetä kommentti